Fahrenheit 451 on Ray Bradburyn tieteisromaani vuodelta 1953. Se kertoo dystopiasta, jossa kirjat ja kaikki muu vapaa ajattelu on lailla kielletty.Kirjan päähenkilö Guy Montag polttaa kirjoja työkseen, kunnes eräänä päivänä naapurin tyttö, joka ei ole kuin muut, saa Montagin kyseenalaistamaan koko elämäänsä. Guy huomaa, ettei ole onnellinen. Kaikki muut saavat onnensa jättimäisten tv-ruutujensa sekä "näkinkenkäradioidensa" turruttavasta kertakäyttöviihteestä, mutta Guy haluaa jotain muuta.
Näin hän lähtee selvittämään, mikä johti maailman nykyisen tilaan ja selviää, että valtio haluaa jokaiselle samat ajatukset ja mielipiteet, jolloin koituu vähemmän ongelmia, kun kaikki pysyvät onnellisina. Tämän toteutumiseksi kirjat kiellettiin muiden taidemuotojen ohella. Guy haluaa kuitenkin tutkia kirjoja, ja joutuu lainsuojattomaksi.
Tehtävä 2: Prologi
Se tunne oli sanoinkuvaamaton. Kun hän ensimmäisen kerran napsautti sytytintään, joka päästi liekit valloilleen, vapaaksi riehumaan ja tuhoamaan kaiken mikä sattui sen eteen, hän oli koskematon. Hän hallitsi tätä. Montag tunsi olevansa maailman huipulla, ja kukaan ei voinut työntää häntä alas, koska hänellä oli se. Se oli voimaa, joka pystyi hukuttamaan kylmän ja tunteettoman maailman kauniin ja lämpimän liekkipeitteensä alle, se oli voimaa joka piti hellästi sylissään ja lohdutti kerosiinin katkuisilla liekehtivillä käsivarsillaan.
Montag riisui kypäränsä ja otti keuhkoihinsa happea. Hän oli kiihtynyt. Beatty tuli Montagin luokse. "Aikamoinen tunne, eikö Montag?" Kapteeni Beatty oli Montagin uusi pomo, arvostettu mies palomiesten karskissa joukossa. "Joo", Guy vastasi hämillään, hikipisarat tiputellen otsastaan. "Lounastauon aika", Beatty sanoi.
Miehet palasivat asemalle, heittivät mustakuoriaisen väriset kypäränsä sekä tulenkestävät takkinsa naulaan ja tarttumalla kultaiseen tankoon hyppäsivät yläkertaan. "Pelaatko korttia, Montag?" yksi miehistä kysyi. Guy istuutui muiden seuraan korttipöytään. Beatty poltti paksua sikaria, josta hän tuprutteli säännöllisin väliajoin paksua savua. Montagin katse jäi lukittuneeksi kapteenin savupilveen. "Montag, sinun vuorosi. Montag!" Guy säpsähti. Hän oli edelleen hämillään. "Onko kaikki kunnossa, Montag? Olet ollut koko päivän jossain muualla", Beatty sanoi. "Ei, kaikki on ok, ensimmäinen päivä varmaan vaan aiheuttaa vatsanpuruja."
"Tiedäthän, Montag, että meillä ei sallita oman tien kulkijoita? Tässä työssä ei ole vaara lähteä sooloilemaan, tai ennen pitkää löydät itsesi sellistä. Ymmäräthän mitä tarkoitan?" Beatty katsoi Montagin lasittuneisiin silmiin. "Meillä on onnellinen ja turvallinen yhteisö täällä, ja palomiehet ovat sen yhteisön selkäranka. Ilman meitä koko yhteisö olisi tuhoon tuomittu. Helppohan minun on itse palomiehenä näin sanoa, mutta se on vain tosiasia. Ja tosiasiat on ne asiat jonka takia teemme mitä teemme. Emme voi vain antaa tiedemiesten ja kirjailijoiden tulla ja sekoittaa ihmisten mieliä teorioillaan ja kirjoillaan. Mitä apua siitä on? Se aiheuttaa vain turhia kysymyksiä ja onnettomuutta. Ethän sinä haluaisi sitä? Guy?.."
Mutta Montag oli jo muualla, hän oli tulenlieskojen keskellä, ja hän oli puhdas, ja viaton. Ja tuli oli täydellistä.
