tiistai 11. marraskuuta 2014

Raymond Chandler: Näkemiin, kaunokaiseni

Näkemiin, kaunokaiseni on vuonna 1940 julkaistu dekkari. Kirja on Raymond Chandlerin toinen romaani Syvän unen (1939) jälkeen, ja sen pääosassa on etsivä nimeltä Philip Marlowe, joka löytyy jokaisesta Chandlerin romaanista.

Olin nähnyt elokuvaversion kirjasta pari vuotta ennen kuin luin sen, en tosin saanut yhteyksiä juonesta kirjan ja elokuvan välille paria avainhahmoa lukuunottamatta. Elokuvakin on kyllä päässyt jo aika hyvin unohtumaan..

Tehtävä 8: Pelisuunitelma

Kirja sijoittuu 1940-luvun alun Los Angelesin hämyiseen alamailmaan, ja minusta silloin paras rakenne pelille olisi GTA-tyylinen hiekkalaatikkomaailma. Oikeastaan ideani on jo toteutettu, mutta miksei toimivaa ideaa voisi käyttää uudestaan?

Pelin maailma olisi siis hyvin avoin; Los Angelesin seutua voi vapaasti kulkea ja eri paikoissa, kuten baareissa, ravintoloissa, omassa asunnossa ja muualla saa käydä vapaasti. Liikkua voi jalan, sekä autolla ja muilla ajoneuvoilla. Pelistä löytyisi paljon yksityiskohtia, omassa asunnossa voit lukea sanomalehtiä tai kuunnella radiota, voit käydä ostamassa uusia vaateita tai jutella ihmisille kadulla yms. Myös eri päivän- ja vuodenajat sekä säätilat löytyvät.

Pelin pääpaino on kuitenkin juonella, joka tekee pelistä valitettavasti melko lineaarisen. Siksi se voisi olla toimivampi, jos se sisältäisi monta tarinaa perustuen Chandlerin dekkareihin, joita voi sitten käydä läpi haluamassaan järjestyksessä. Pelin miljöö olisi myös silloin siltä ajalta, johon kyseinen tarina sijoittuu.

Peli siis alkaa siitä mistä kirjakin: Marlowe törmää Moose Malloyhin, joka alkaa ammuskelemaan mustaihoisten baarissa tappaen baarinpitäjän. Moose etsii Velmaa, hänen entistä naisystävää, josta on ollut erillään vuosia. Poliisi tulee mukaan juttuun, ja Marlowe joutuu tekemään yhteistyötä heidän kanssaan. Myöhemmin Marlowe sotkeutuu erääseen ryöstöön liittyvää murhaan, ja loppua kohden selviää, miten kaikki tapahtumat kietoutuvat yhteen.

Peliä edetään etsimällä johtolankoja ja kuulustelemalla eri ihmisiä. Keskustelessa muiden hahmojen kanssa saa valita, mitä aina kysyy tai vastaa. Silloin juoni voi edetä eri suuntiin, tuoden sattumanvaraisuutta peliin. Tässä kohtaa voi joutua ottamaan pieniä vapauksia juonen suhteen, että peli ei kulkisi vain suoraa viivaa. Pelin aikana voi myös ottaa pienempiä etsivänhommia vastaan, jotta saa rahaa ja jottei juutu yhteen tehtävään.

Pelissä joutuu myös erilaisiin tappeluihin ja ammuskeluihin. Marlowelta ei löytyisi mitään valtavaa arsenaalia aseita, luultavasti vain omat nyrkit ja pistooli. Pelissä on myös tärkeää ajoitus ja tarkkuus, kun joutuu hiiviskelemään tai käyttämään asetta. Pelissä voi joutua myös sekavaan humalatilaan, joko Marlowen juomisen kautta tai jonkun muun huumaamana, jolloin hahmon ohjaaminen on vaikeampaa.

2 kommenttia:

  1. Vau!! Tämähän on varsin hieno suunnitelma! Millaista kuvastoa ajattelit? Mustavalkoista? Piirrettyä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei tullut mietittyä.. jos pelin ulkonäköön voisi laittaa jotain omaperäisyyttä, niin kenties pistäisin jonkinasteista sarjakuva/film noir - hybridiä.

      Poista